Wiki-tutkimus: Kulttuurialan uudet rahoitusmuodot

Kirjaudu sisään tai luo tunnus · Hae Wikiopiston sivuja.. · Kahvihuoneen yleinen keskustelu Wikiopistosta · Luo uusi sivu

Osallistu avoimeen tutkimusryhmään kulttuurialan rahoituksesta

Avoimen ryhmätutkimuksen tavoitteena on kartoittaa ja ideoida kulttuurin rahoitusta ja sen kehitysmahdollisuuksia. Osallistu avoimeen ryhmään kirjoittamalla nimimerkkisi Tutkimusryhmä -sivulle. Ryhmän perustamisen ideana on ollut olemassaolevien finanssialan rahoitustyökalujen soveltamisesta kulttuurialan rahoitukseen.

Taiteilijan asemasta yhteiskunnassa

Yhteiskuntajärjestelmämme ei tunnista taiteilijan työtä. Se tunnistaa ainoastaan palkkatyön ja yrittäjyyden, ei taiteilijuutta eikä taiteilijoita itseisarvona. Taiteilijat ovat työmarkkinoilla väliinputoajia, jotka joutuvat kamppailemaan myös byrokratian syövereissä. Eri viranomaiset tulkitsevat heidän työtään usein hyvin eri tavoin. Taiteilijoiden sosiaaliturva on koulutus huomioon ottaen yhteiskuntamme heikoimpia.

Tarja Cronbergin raportissa Luova kasvu ja taiteilijan toimeentulo,

Taiteen rahoitus Suomessa

Taiteen ja kulttuurin rahoitus valtionbudjetista on vuonna 2011 noin 426 miljoonaa euroa ja siitä 48 % rahoitetaan veikkausvoittovaroilla. Taide- ja kulttuuribudjetista noin kaksikolmasosaa ohjataan kansallisille kulttuurilaitoksille ja kunnille lakisääteisinä valtionosuuksina ja -avustuksina. Vajaa kolmannes rahasta jaetaan harkinnanvaraisesti kulttuurin parissa toimiville yhteisöille. Suoria apurahoja taiteellisen työskentelyn tueksi jaetaan noin 3 % ( ≈ 12,78 miljoonaa).

Taiteilijoiden työskentelyä on rahoitettu pitkään myös säätiöiden avustusten varassa. Cuporen (Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö) julkaisema Maarit Mannisen tutkimus säätiöiden jakamista rahoista kartoittaa yksityisen rahan osuutta taiteilijoiden tuesta ja julkaisussa kerrotaan säätiöiden lahjoitussummien suuruus taiteilijoiden apurahoina olleen vuonna 2001 noin 6,9 % säätiöiden jakamasta kokonaissummasta, joka oli yhteensä noin 230 miljoonaa euroa (6,9 % ≈ 15,87 miljoonaa euroa).

Taiteen rahoituksen kansainvälinen vertailu on vaikeaa, koska Suomessa taiteilijat joutuvat yleensä maksamaan galleristille vuokraa näyttelytilasta. Siksi taiteen rahoitus ei aina mene taiteilijalle, vaan suoraan galleristille.

Niissä taideammateissa, joissa on vakituisia työsuhteita (arkkitehdit, teatterinohjaajat, näyttelijät), on myös sosiaaliturva paras. Heikoimmassa asemassa ovat vapaat taiteilijat, erityisesti vapaat kuvataiteilijat, joilta yleensä puuttuu työsuhde ja jotka harvoin, varsinkaan pienituloiset, toimivat yrittäjänä. Ainoastaan vajaa puolet taiteilijoista vastaa työlainsäädännön palkkatyön ja yrittäjyyden peruskategorioita. Yli puolet on näiden kategorioiden ulkopuolella ja toimii joko vapaana taiteilijana tai freelancerina. Työlainsäädäntö ja taiteilijan työ eivät näin ollen kohtaa.

Tarja Cronbergin raportissa Luova kasvu ja taiteilijan toimeentulo

Kulttuurin uudet rahoitusmuodot

Tämän tutkimuksen tavoite on kartoittaa finanssialalla käytettyjen rahoitusvälineiden sovellusmahdollisuuksia kulttuurin rahoitukseen. Tutkimuksen lähtöidea on ollut ajatus kulttuurin käsitteellisestä arvosta, jonka vuoksi sen tekemisen ja teosten hinnanmuodostus voi olla usein ongelmallista. Kulttuurityön tulokset yhteiskuntaan saattavat näkyä vielä vuosisatojen ja vuosituhannen jälkeen. - Nyt esimerkiksi euroopan rahoituskriisin aikaan mediassa on käsitelty Kreikan asemaa muistuttamalla maan historiasta demokratian kehtona. Tämän tutkimuksen tekijöiden toiveena on löytää rahoitusmalli, jolla absraktia ja käsitteellistä työtä, kuten taiteellista työtä, voitaisiin rahoittaa muutoinkin kuin epäitsekkään lahjoitustyön varassa.

Linkit wikiopistoon

• Taloustiede, Wikiopisto (fi)

Aiheesta muualla

• Miten kulttuuria tulisi rahoittaa? Demos Helsingin tutkija Tommi Laition alustus Suomen Kulttuurirahaston kulttuurinpuolustuskurssilla 1.10.2011. Puheenvuoro ei edusta Suomen Kulttuurirahaston näkemystä.